Sen verran raskas viikonloppu alkaa olla lopuillaan, että nenäkin on kivan punainen... Emäntä on mennyt ees taas paikasta toiseen, välillä on käyty kotona reppua vaihtamassa ja vähän syömässä. Perjantai tuli ja meni, siitä ei sen enempää... lauantaina touhuiltiin jopa ihan jotain järkevääkin. Pertun kanssa käytiin metsälenkillä Inkan kanssa ja poikettiin agikentällä treenaamassa kontakteja. Myöhemmin illalla emäntä suuntasi Kokemäen Vastavirtarockiin kuuntelemaan Lapkoa. Ja pojjaat heitti kyllä sellaisen keikan, että huh, huh! Todella iloinen yllätys :)
Ja tänään sunnuntaina herätys oli kello 6.40. Reippaana ylös neljän tunnin yöunen jälkeen. Inkan kanssa aamulenkille, aamupalan syönti, auton pakkaus ja Inka mukaan. Käytiin tankkaamassa auto ja seuraavaksi metsässä juoksuttamassa Inkaa ja purkamassa siitä enemmät energiat. Sitten kakkostielle Poria kohti. Olin ilmoittaunut meidät WeCan järjestämiin agikisoihin.
Ensimmäinen rata oli agirata ja tuomarina toimi Katarina Virkkala. Rata vaikutti suht haastavalta, mutta ei mitenkään mahdottomalta. Kisoja paljon kiertäneet tutut sanoivat, että rata oli ykkösradaksi vaikea. Ja mites sitten kävikään. Inka ei varastanut, hieno homma. Mutta sitten tuli kolmas este (aita), joka me taas mokattiin (niin kuin Ylöjärvelläkin). Siitä kielto. Seuraavana oleva keinu meni hienosti, mahtavaa. Sitten taas vauhtiin ja seuraavan kerran sählättiin A-esteellä. Kontaktivirhe ja sillee. Mitäs sitten... putkelta tuli muistaakseni kielto. Etukäteen pelkäämäni rengas, joka oli toiseksi viimeinen este, meni hienosti. Maalissa 20:llä virhepisteellä + 8,83 yliajalla ja sijoitus 6/17.
Toinen rata oli hyppis ja tuomarina siinä toimi tänään Vesa Sivonen. Kauhulla katsoin rataa, joka minun mielestäni oli vaikeampi kuin ensimmäinen. Ainakin minulle ja Inkalle. Inka varasti lähdössä ja sehän sekoitti heti homman. Ja ihan oikeasti ensimmäinen kielto tuli KOLMANNELTA aidalta (tämä kolmas aita tuntuu olevan meidän kirous). Etenimme kuitenkin radalla mukavaan tahtiin ja maaliin tullessa saldona oli kolme kieltoa, kaikki aidoilta, eli tuloksena hylky. Olin kuitenkin rataan pääosin tyytyväinen. Kepit menivät mallikkaasti "väärältä" puolelta ja lopussa ollut vauhdikas loppusuora aita-aita-pituus-aita onnistui :)
Loppusaldona voi sanoa, että nyt ohjaamiseen jämäkkyyttä ja tarkkuutta! Inkahan nauttii hommasta ihan sikana ja seuraa ohjausta hyvinkin tarkkaan. Ohjaaja vain on koko ajan jäljessä tai jossain ihme "sfääreissä" ja sohii käsiään ja vääntää kroppaansa sinne tänne. Ja se punainen nenä tuli tänään auringon paisteesta eli nenänpää paloi ;)
Tulokset kisoista eli lauantailinkki ja sunnuntailinkki. Onnea kaikille HARJAlaisille onnistuneista radoista! Kivvaa oli taas!!
