Vietimme juhannuksen perhepiirissä. Terhakka Tyyne oli myös aattona
seuranamme. Emme tuolloin tienneet, että se olisi viimeinen yhteinen juhannus koiravanhuksen
kanssa. Tyyne nukkui pois 27.6.
Tyyne sai elää onnellisen koiranelämän ja surun jälkeen me
muut jatkamme arkista aherrusta. Eläinten kanssa eläminen on välillä raskasta,
mutta paljon enemmän ne tuo iloa ja jännitystä elämään. Kaikkea pientä puuhastelua voi harrastaa,
kuten kotipihalla telttailua…
Täällä sitä vietettiin yö - hyvin meni, suht turvallista retkeilyä kotipihalla!
Aamulla ei aina tiedä, mitä päivä tuo tullessaan. Kuten en
tiennyt minäkään eräänä aamuna, että istuisin iltapäivällä purjelentokoneessa
kotipihamme viereisellä pellolla. Eräs kaveri joutui tekemään ”pakkolaskun”
pellolle. Siinäpä vierähti mukavasti aika, kun kaverin kanssa juttelin mitä oli
tapahtunut. Samalla sain pikaisen ”alkeiskurssin” purjelennosta. Kohta on jo
lupakirja taskussa ;)
Hei, me lennetään... vielä on paljon oppimista!
Koirien kanssa on vietetty aikaa pääasiassa kotipihalla
kaikenlaisten kesäjuttujen parissa - grillausta, ruohonleikkuuta, raakojen marjojen syömistä (Siiri pääasiassa) pensaista jne. Agilitykentällä on myös käyty ahkeraan treenaamassa. Inkalla
riittää edelleen virtaa, vähän liiaksikin. Mutta sellaista se on whippetin
kanssa. Viikon mittainen kesälomakin tässä alkoi, saas nähdä mitä viikko tuo
tullessaan ;)
Tuttu kurkipariskunta aamuneljältä - kesällä kannattaa herätä aikaisin ihmettelemään luonnon ihmeitä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti